Elokuun 2. päivänä 1862 Carl Johan Hartman avasi kahden liikeapulaisen avustamana C.J.Hartmanin Siirtomaatavarakaupan Vaasan torin varrella. Siirtomaatavarakaupasta tuli melkein 30 vuodeksi tyypillinen silloinen kauppahuone omine vienti- ja tuontitoimintoineen. Kaikkea myytiin: elintarvikkeita, rautatakeita, tupakkaa, paloviinaa, kankaita ja posliinia. Erikoistuminen rautakaupaksi tapahtui 1890-luvulla. Henkilökuntaan kuului silloin 15 henkilöä ja työaika oli aamuseitsemästä iltaseitsemään.

Lyhyenä historiikkina esitämme muutamia kertomuksia yrityksemme kehityksestä sekä samanaikaisista maailmantapahtumista.

1862

Kun C.J. Hartmanin Siirtomaatavarakauppa perustettiin, Suomi kuului vielä Venäjän suurruhtinaskuntaan. Venäjän tsaarina oli Aleksanteri II. Siirtomaatavarakauppa perustettiin uuden Vaasan rakentamisen yhtydessä, tulipalo oli tuhonnut vanhan kaupungin kymmenen vuotta aikaisemmin. Liberalismin myötä tullut elinkeinovapaus merkitsi Suomen elinkeinoelämälle voimakasta kasvua. Ulkomaan uutisia hallitsi pääasiassa edellisenä vuonna alkanut USA:n sisällissota.

1882

Waasan Telefooniyhdistys perustettiin. Carl Johan Hartman merkitsi kaksi osaketta á 300 mk, toisen liikkeen ja toisen omistamansa Lahden Olutpanimon nimiin. Liikkeeseen voitiin soittaa numerolla 12. Lahden Olutpanimon vuosituotanto oli 350.000 pulloa saksalaistyyppistä olutta. Alexander Graham Bell oli Bostonissa kuusi vuotta aikaisemmin keksinyt puhelimen. Edellisenä vuonna Venäjän tsaari Aleksanteri II murhattiin. Tanskalainen R. Malling-Hansen keksi toisen koneen, jonka merkitys tulisi olemaan suuri - kirjoituskoneen.

1895

Rautaosaston liikevaihto oli osaston muodostamisesta vuonna 1881 lähtien kasvanut ja ylitti vuonna 1895 kaikkien muiden osastojen yhteenlasketun liikevaihdon. Lehtimainoksiin C.J. Hartmanin Siirtomaatavarakaupan tilalle tuli pian C.J. Hartmanin Rautapuoti.
Saksalainen professori Wilhelm Conrad Röntgen keksi samana vuonna uudenlaisen säteilyn, joka mahdollisti kehon elimien ja luuston katselemisen. Ranskalaisen urheilumiehen paroni de Coubertinin aloitteesta ryhdyttiin jälleen pitämään olympiakisoja.

1912

Erik Hartmanin uuden liikepalatsin ensimmäinen osa oli valmis. Talon oli piirtänyt Kauno Sankari Kallio ja betonirakenteet pystyttänyt ruotsalainen rakennusfirma Kreuger&Toll, jonka johtaja oli sittemmin hyvin kuuluisa liikemies ja talousnero Ivar Kreuger.
Loistolaiva Titanic upposi kohtalokkaalla neitsytmatkallaan. Tukholman olympialaisissa Hannes Kolehmainen juoksi Suomen maailmankartalle voittamalla 5000 m:n juoksun, maastojuoksun sekä 10.000 m:n juoksun.

1938

Lars Hartman päätti laajentaa toimintaansa Vaasan ulkopuolelle. Rovaniemelle ja Pietarsaareen laajennettiin vuonna 1938 ja neljä vuotta myöhemmin Kokkolaan. Ainoastaan Pietarsaareen jäätiin tällä kertaa. Kokkolaan palattiin vuonna 1976. Juustomyynti piti lopettaa, koska uusien terveydenhoitomääräysten vuoksi ei saanut yhdistää juusto- ja värimyyntiä.
Euroopassa toinen maailmansota oli alkamassa. Saksa oli ylittänyt Tshekkoslovakian rajan ja seuraavana vuonna Neuvostoliiton ja Suomen välillä syttyi talvisota.

1950

Liikkeessä riehui tulipalo, joka täysin tuhosi myymäläsisustuksen. Vuonna 1967 liiketalo oli taas tulessa, tällä kertaa vakavammin. Vahingot nousivat tällöin 1,4 Mmk:aan, mikä oli sen vuoden suurin palovahinko Suomessa.
Korean sota syttyi. Sodan seurauksena n.k. Korean korkeasuhdanne aiheutti seuraavana vuonna rautakaupalle ennätysvuoden. Yleinen kaupankäyntiä hidastava ongelma oli monella alalla tuontilisenssin saanti.

1964

Kauppaliikeyrityksien uranuurtajana Suomessa yhtiö siirtyi automaattiseen tietojenkäsittelyyn. Yhdessä eräiden Vaasassa, Seinäjoella ja Kurikassa toimivien yritysten kanssa perustettiin yhteinen atk-keskus, Oy Tietobotnia Ab. Seuraavana vuonna avattiin Hartman Marina Vaasassa.
Edellisenä vuonna John F. Kennedy oli ammuttu Dallasissa. Suurta huomiota herättävä uutinen oli Nikita Hrustevin erottaminen puoluejohtajavirastaan. Kolme vuotta aikaisemmin venäläinen lentomajuri Juri Gagarin oli ensimmäisenä ihmisenä käynyt avaruudessa.

1987 

Oy C. J. Hartman Ab:sta tuli Volvo-autojen sekä BM-työkoneiden jälleenmyyjä Vaasassa ja Närpiössä, täydentävä liikeidea rakentamisen laskusuhdanteen korvaamiseksi. Vuonna 1987 ei laskusuhdannetta kuitenkaan ollut, talous kävi ylikierroksilla ja kasinotalous oli muotisana.
Syksyllä New Yorkin pörssi romahti, pahemmin kuin vuonna 1929 ja seurauksena nytkin maailmanlaajuinen taantuma. Edellisenä vuonna tapahtui Tjernobylin ydinvoimareaktorin onnettomuus sekä Olof Palmen murha Tukholman yössä.

1990

Yhtiön myynti ylitti ensimmäistä kertaa miljardin nousten 1.177 Mmk:aan. Autokaauppaa laajennttiin Kokkolaan, Pietarsaareen ja Ylivieskaan. Volvon rinnalle saatiin uutena edustuksena Renault. Yhtiön uusi autotalo valmistui Vaasan Kivihakaan.
Kommunistisen järjestelmän hajoaminen alkoi. Berliinin muuri avattiin. Eesti, Latvia ja Liettua julistautuivat itsenäisiksi. Irak miehitti Kuwaitin seurauksena operaatio Aavikkomyrsky seuraavana vuonna.

1995

Hartman Groupin toimintaa, joka edelleen käsittää rautakaupan ja autokaupan, on laajennettu henkilöautokaupan puolella Hartman Mobilalla sekä kuorma-autokaupan ja linja-autokaupan puolella Hartman Powerilla. Konsernin muut toimialat muodostavat rautakaupassa toimiva Hartman Rauta sekä henkilöautokaupassa toimiva Hartman Auto

2003

Paluu juurille. Hartman valitsee jatkossa panostaa kokonaan rautakauppaan ja siten luopua toisesta toimialastaan autokaupasta. Tämän strategisen linjavalinnan taustalla on halu panostaa enemmän rautakauppaan ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin sekä siten myös vahvistaa kilpailukykyä tulevaisuuden kasvavien haasteiden edessä.